LINGÜISTICA

Gif Animados Gif Animados Gif Animados Gif Animados Gif Animados Gif Animados Gif Animados Gif Animados Gif Animados Gif Animados Gif Animados

viernes, 10 de mayo de 2013

la leyenda de los monolitos/ MONOLITO QALANAKAN SÄWIPA/

MONOLITO  QALANAKAN SÄWIPA
Jose Luis Lima Mamani(2013)
Lingüística-UPEA
El Alto, La Paz- Bolivia

I
Wiraxuchax wali  yatintat ñiq’i lluchirïnwa. Jupax  qullunak luchïna, jawiranak uñstayäna; ukat mä  urux wali  llakisitaw jachapamp Titicaca qutx uñstayäna.
Munasiñamp  qalat luratanakapax  Jupan Qullan  samanapampiw  samatatapxäna.  Ukampirus,  janiw mayakikänti jan ukax  waranq waranqanakaw  kunayman uñtani, isini ukhmarak kunayman amtaniw  jaqi uñtat qala khithutanakax jakañ  qalltapxatäna.
Ukapachax ch’uju pachas  kunayman jaqi kunkanakamp  jaylliwinakamp irnaqaw uxunakampiw  phuqhranttäna. Ukat Janiw  axsarkaña,   ch’amaka ukhamarak jan jakkañ  uraqixänti.
II
Nayrapach jakaw  qalltanx jaqinakax Wiraxuchan kamachinak utt’ayataps  iwxanakaps  iyaw sapxänw sapxiwa. Suma  qamañ  jakawiw ayllunakans  utjañanakans sapürunjam   kunkachayatäna. Taripawix janiw luratakänti, kunatix illapt’añ yänak  lurkamayax irnaqañ yänakw  lurapxäna. Wiraxuchax wali  munasiñampiw uraqirux uñch’ukïna, jaqinakar  llakisiñanaks janchi usunaks apaqasaw yänakamp k’uchisiñamp jakawinakaparux  phuqhayäna.
Ukampirus, mä urux supayan jaqinakar jan walt’ayañapax  qilqatänwa. Supayax jan amuykañ  salqantawimpiw uraqir purïna ukat jaqinakax supayar ist’asax taqiniw Wiraxuchan  yatichawinakapx jan istxapxänti. Jupanakax   jan walt’ayir ñanqha  ch’axwawinakampiw markachirinakarux  apnaqapxäna. Taqikun munañaw  jaqinakarux luqhirayäna.  Jach’a jach’  munañas jaqi janchi munañas mayar tukutaw  markachirinakan chuymapankäna.
Ukhamaw walja maranak jupanakax Wiraxuchan  yatichawinakapat phiskasis  jakapxäna; Ukampirus,  jisk’ankañapatx wali jach’a  ch’amaniw  tukupxäna. Suma qamañs  uñisipxänwa.   Jan ukax ñanqha jakawiw jupanakan  wali munat jakawinakapaxäna.
III
Wiraxuchax  ukham uñjasax  phiñasitaw mach’a maranaka, uraq khathatiwinaka, ñanqha usunaka ukat juk’amp  jan walt’awinak  markachirinakarux  puriyäna. Ukampirus,  jupanakax janiw kuns ist’apkänti; jan ukax juk’ampiw lunthataws   k’arisiws   illapt’aws lurapxäna.
Wiraxuchaxa, jaqinakan  jan iwxanakap  phuqhapxatap  ukhamarak jan wali lurapxatap  uñjasax   wali  phiñasitaw  jupanakarux jach’a jach’  tukuñanakapa, taqi kun munañanakapa,  jan wali lup’iwinakap t’unjasaw  taqinir qalar   tukuyatäna.
Ukatx mayampiw jakawix ch’uju  uraqir  tukuyat kutt’äna. Pachamamas jan jakirinakaniw qhipharäna.
LA LEYENDA DE LOS MONOLITOS
PAREDES, Candia Antonuio.(1998: 158-160) La leyenda de los Monolitos .Leyendas de Bolivia. Tercera Edicion. Librería Editorial Popular.  La Paz- Bolivia.
I
Mágico alfarero era Wiracocha. Modelaba montes, diseñaba ríos  y en un día de tristeza, de una lágrima suya creó el lago  Titicaca.
A su soplo divino tomaron vida  las figurillas  que él pacientemente había esculpido en granito. Y no fue una sino  millares de estatuillas con variedad de vestimenta y en diferentes actitudes que comenzaron a vivir.
En ese instante el silencio se pobló de voces humanas, de  melodías musicales, de ruidos de trabajo, y el paisaje agraciado   por el hombre dejó de ser fosco, huraño e inhóspito.
II
Cuentan que en el principio  de sus días las  gentes aceptaban las leyes dictadas por Wiracocha. La paz anidaba en los hogares  y se acrecentaba en los pueblos  con naturalidad. La justicia era innecesaria y en vez de armas se fabricaban  instrumentos de trabajo. Wiracocha miraba complacido  a la tierra, y alejando del hombre la tristeza y el dolor físico,  lo colmaba de bienes y gracias.
Pero estaba escrito que un día  irrumpiría Supay, deidad maléfica. Legó en trazas disimuladas  y al escucharlo todos  volvieron las espaldas a las enseñanzas sabias de Wiracocha. Tornadizos y crueles  hicieron de la guerra el medio preferido para dominar  pueblo. La codicia rebasó en el alma de aquellas gentes. La lasciva y la soberbia, hermanadas, les henchían los pechos.
Y así mucho tiempo, vivieron burlescos de las primeras enseñanzas. Se sintieron  fuertes en su pequeñez. Abominaron del bien y el mal fue su inseparable compañero.
III
Wiracocha, primero advirtió  su poder mandándoles sequia a sus plantaciones, cataclismos en sus tierras, pestes  y castigos mil, pero ellos hicieron caso omiso del aviso divino y no enmendaron su conducta,  la profundizaron más con el robo, la mentira y el crimen.
Wiracocha, atribulado por la desobediencia de su pueblo, en un instante  de indignación aplastó  la soberbia  de esas  gentes, destruyó su codicia, cobró su lasciva convirtiéndoles a todos en estatuas de piedra.
Nuevamente en la tierra se hizo el silencio y fue el paisaje un inmenso sepulcro de soledad.  

No hay comentarios: